Vaatii valmennettavien joukko. Vaatimus on ehdottomasti perusteltu, ovathan valmennettavat ilmoittautuneet nimenomaan Työelämän digiosaajaksi-valmennukseen, jonka keskiössä tulisi nimensä mukaisesti olla työelämässä tarvittavien digitaitojen oppiminen ja päivittäminen nykypäivään. Valmennettavien keskuudessa hämmennystä aiheuttavat niin keskeneräiset aikataulut, kuin jokseenkin epäselviksi jäävät teemat ja sisällöt, sekä valmennuksen pedagoginen ote.
Mitä valmennuksessa sitten oikein tapahtuu ja mistä on kyse, kun osallistujat ovat kokeneet digitaitojen opetuksen vajavaiseksi?
Työelämän digiosaajaksi- valmennus on luotu tiimioppimisen periaatteiden mukaisesti, jolloin se rakentuu yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen ympärille, muodostaen näin vastuullisen oppimisen ympäristön. Tiimi toimii siis oppimisen välineenä, jossa jokainen tiimin jäsenistä kantaa vastuun omasta sekä tiimin yhteisestä oppimisesta. Opettajan roolina tiimioppimisessa ei ole olla tiedon jakajana, vaan toimia valmentajana, joka mahdollistaa ja tukee tiimin oppimista. (Partanen 2014) Tiimioppimisen viitekehyksessä korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot yhdessä elinikäisen oppimisen taitojen kanssa, joiden merkitys nykyisessä alati muuttuvassa ja kehittyvässä työelämässä korostuu.
Työelämän digiosaajaksi- valmennuksen näkökulmasta tiimioppinen mahdollistaa parhaimmillaan tasa-arvoisen oppimiskokemuksen, oppimistyylistä tai lähtötasosta riippumatta. Silti kyseinen lähestymistapa oppimiseen voi tuntua hankalalta sisäistää, kun opetus ei tapahdu luokkahuonemaisessa ympäristössä opettajajohtoisesti, vaan dialogiseen ja yhteistoiminnalliseen toimintatapaan nojaten (Partanen 2014). Kyse on siis myös oppimaan oppimisesta, tiedon soveltamisesta sekä oman oppimisen reflektoinnista, niin yksilön kuin tiimin tasolla (Partanen 2018). Tiimin työskentelyssä tulee myös huomioida erilaiset persoonallisuudet ja yksilölliset tarpeet, voimavarat sekä vahvuudet. Näin vahvistetaan tiimin yhteisöllisyyttä ja ylläpidetään motivaatiota. Vastuu tästä on yhtä lailla tiimillä kuin valmentajalla.
Valmennus suuntaa vahvasti työelämään yhdistäen teoriaa ja käytäntöä.
Näin ollen nykypäivän tärkeimmät digitaaliset työkalut sekä työympäristöt ovat työskentelyn keskiössä. Työtä tehdään paljon tiimeissä, mutta myös yksilötasoisia tehtäviä on sisällytetty valmennukseen. Oppimisen on tarkoitus tapahtua työelämää jäljitellen ja suunnata askel askeleelta kohti työelämää.
Digitaalistentyökalujen ja ohjelmistojen osalta on järjestetty opetusta perinteisempään asiantuntija vetoiseen pedagogiikkaan nojaten. Tässä erot lähtötasossa ja kokemus teknologian sekä erilaisten työympäristöjen käytöstä korostuu. Tukea ja apua on pyritty lisäämään opiskelijatiimin voimin niin tiimityöskentelyyn jalkautumalla, kuin etätukea tiivistetysti tarjoamalla.
Vastaako valmennus lupaukseensa nykypäivän työelämän digiosaajien tuottamisesta?
Osallistujilta välittyy turhautuminen ainakin valmennuksen ollessa kesken. Tämä selittyy osittain sillä, että kyseessä on pilottiryhmä ja valmennuksen kokonaisuus sekä rakenne hakevat yhä paikkaansa. Osallistujien ääntä on kuunneltu ja siihen pyritty vastaamaan aikataulua sekä teemoja ja sisältöä selkiyttämällä. Silti esiin nousee epävarmuus valmennuksen vaikuttavuudesta ja käytettyjen menetelmien tarpeellisuudesta. Osasyy kipuiluun löytyy mielestäni juuri tiimioppimisesta tai oikeammin puutteista sen tavoitteiden kirkastamisessa. Tiimioppimisen pedagogiikassa painotetaan luottamusta prosessiin, joka tarkoittaa pidättäytymistä jäykästä ja pitkälle ennakkoon suunnitellusta oppimisen organisoinnista. Kyse on osittain tahallisesta raamien väljyydestä, mutta myös siitä, että raamit rakentuvat ja vahvistuvat vasta prosessin myötä.
Työelämän digiosaajaksi- valmennus ei vastaa jokaiseen digitalisaation ja nopeasti muuttuvan työelämän tuomaan haasteeseen. Valmennuksella on silti potentiaalia kuroa umpeen syntyneitä vajeita digitaidoissa ja vahvistaa osallistujien asemaa työmarkkinoilla. Keskeistä on mielestäni sen sisäistäminen, ettei oppiminen ja taitojen vahvistaminen lopu valmennuksen päätyttyä, vaan oikeastaan vasta alkaa siitä.
Ensimmäisen valmennuksen maali häämöttää, mutta vielä on työtä tehtävänä. Tiimioppimisen ja digitaitojen osalta on mielestäni tapahtunut paljon. Uskon kuitenkin vahvasti, että ennen tämän valmennuksen raamien viimeistelyä, tulee vielä monia oivalluksia, jotka tuottavat niin uutta tietoa kuin onnistumisia.
Kirjoittaja: Joonas Halmela, Sosionomi opiskelija
Lähteitä ja luettavaa tiimioppimiseen liittyen:
Partanen, J. 2014. Välähdyksiä yksilön oppimisesta. Jyväskylä: Partus.
Partanen, J. 2018. Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Jyväskylä: Partus.
Kommentit
Lähetä kommentti